torstai 20. helmikuuta 2014

Y'shtola näin asuna

"Leikitään layer blending -valinnoilla, jee!"

Onhan se ihan kiva asu. Jos ei lasketa kaikkia juttuja jotka eivät näytä siltä kuin pitäisi, niin tykkään tästä asusta. Ainakin yksityiskohdista, joihin jaksoin paneutua kauemmin kuin päivän. Tai siitä, että se on valmis. Asusta puuttuu kaulatatuointi ja housujen sivujutskat, mutta en enää jaksanut. Anteeksi cosplay-kriitikot. Lupaan toteuttaa kys. muutokset jos tämän joskus puen päälleni uudestaan. Vaihtoon menee kyllä myös peruukki ja hihoista voisi väkertää pussimaisemmat.

Valkoinen lakanakangas, vaaleanharmaa jokin-puuvillakangas ja verkkahousukangas, niistä on hyvä Y'shtolan dalmatika tehty. Oikeasti, en voi suositella verkkarikangasta applikointiin, ellet ole yhtä aikaansaamaton kuin allekirjoittanut ja osta vain ensimmäistä oikeanväristä kangasta.

Koska tein suurimman osan asusta viimeisen parin viikon aikana ennen conia, en tainnut ottaa kuin pari wip-kuvaa kännykällä. Ne nyt ovat niin huonolaatuisia, ettei niitä tänne voi laittaakaan. 


Yksittäisistä yksityiskohdista kangasmerkit sun muut applikoinnit veivät eniten aikaa. Tykkäsin kyllä näitä värkätä ja etenkin piirtää kaavoja. Mutta kun ei tuohon tekokuituhirvitykseen tukikangas liimautunut, niin puvussa ei taida olla yhtään symmetristä merkkiä. Hienoja niistä tuli silti ja voisin tulevaisuudessa applikoida enemmänkin. Oikeastihan nuo Y'shtolan koristemerkit on kirjailtu... Ja tunikan kangas kuuluisi olla villaa...

Eritoten tykkään hauskasta ruudukosta kaiken pohjalla, jota ei kukaan varmaan huomannut, hih.



Koruja!<3 En tiennyt, että kikkailu massan kanssa voisi olla näin hauskaa. Varsinkin, kun ruskea pohjamaali ja kultamaali päällä tekivät niistä niin.. kultaisia. Eihän ne valkoiset cernit-lituskat miltään näyttäneet ennen maalia. Aether deviceen, eli tuohon kaulasta roikkuvaan vekottimeen, menikin sitten enemmän vaivaa. Tiedänpähän ensi kerralla, että vaikka se näyttää hyvältä, hio vielä lisää. Tarkoitus oli saada jonkinlaiset muovikiekot kiikari-osioihin, mutta pullonsulatusoperaatio uunissa ei oikein toiminut. 
I wonder why...

Jos joskus pitää tehdä cossi nopeasti, niin tälle löytyisi vekotinproppi!

Asuni kengät.. noh. Ensi kerralla katson hyvin tarkkaan millaisilla popoilla hahmo tepastelee, ennen kuin sen päätän tehdä. Y'shtolan kengät olivat niin kummalliset, että olin hyvin onnellinen, kun jonkinlaiset viritelmät olivat kasassa. Ainut vapaa viikonloppu, mikä minulla cossia tehdessä oli, menikin niiden hirvityksien pähkäilyyn. Hyvin paksu tekonahka ja oudot muodot yhdessä, ei toimi.

Asioita, joita cossia tehdessäni opin, on hyvin pitkä lista. Listaan voisi myös lisätä, että pitkästä peruukista lyhyeksi leikkaaminen olemattomilla kampaajantaidoilla on huono idea. Kissankorvat tekisin mielelläni uudestaan ja oikeanmuotoisina. Korvat ja hännänhän ompelin hyvin pikaisesti kasaan yksi aamupäivä, ennen kuin piti lähteä töihin... 

Pinkki karva korvissa on muuten BJD-peruukki 8) Yksi kantavista teemoista oli kierrätys, mitään turhaa en ostanut. Uhreiksi joutuivat myös tyhjät lankarullat ja yleensä RC-lennokkien yms. rakennukseen käytettävä balsalevy. Proppiin upposi myös parin ruutu- ja piirustusvihon takakannet.



Ensimmäinen cossi oli ennen kaikkea oppimismatka siihen, millaisten asioiden tekemisestä pidän. 

+korut
+yksityiskohdat
+propit
+edellämainittujen maalaaminen

-ommeltavien asioiden kaavoitus, tosin tämän tiesin jo ennenkin
-monimutkaiset kengät :(
-tylsät hahmodesignit

Mutta näillä mennään etiäpäin, pahoittelut wip-kuvien vähäisyydestä. Seuraavaan asuun olisikin jo tulossa armoria ja lisää applikointia.

-Kis






tiistai 18. helmikuuta 2014

Desufiilikset



Nyt se on ohi, ensimmäinen con sitten vuoden 2008 Animeconin, jos oikein muistan. Parin tunnin pyörähdystä 2013 Hypeconissahan ei luonnollisestikaan lasketa, kun sinne oli vain vartin matka.

Fiilikset ovat hyvät. Se kauhea(?) kokemus, ensimmäinen cosplay on takana. Puheohjelmiin en hirveästi kerennyt ja kohokohta, NCC-kilpailutkin koin lavan takaa, mistä myöhemmin lisää. Sain uusia tuttavuuksia, vaikkakin hiljaisena ja ei niin hyvin ryhmissä toimivana ihmisenä en kehenkään syvemmin ehtinyt tutustumaan. Ehkä sitten ensi kerralla! Kuvia en ottanut itse juurikaan, joten joudun turvautumaan muiden otoksiin.

  
The kiva seura, lauantaina kuvauspalvelun ikuistamana
Kuvaajana Kyuu Eturautti


Lahteenhan minulla on hyvin lyhyt matka, noin tunti tai puolitoista junalla reitistä riippuen. En ole yhtään kateellinen pidempää tuleville, oli olo sen verran väsynyt sunnuntaina. Taisin vielä piipahtaa conissa yölläkin kun näin unia jostain conittamiseen liittyvästä... Desucon ja sisarensa Frostbite tulevat varmaan olemaan yksi vakkariconeista tulevaisuudessa juuri kätevän sijainnin vuoksi.Pientä kyräilyä kyllä tuli harrastettua kun sekä meno-, että tulomatkalla jouduin seisomaan junassa suurimman osan ajasta. Joko ne tykkää Lahdesta tai sit ne haluavat sieltä pois, päättäkää ihmiset jo.

Perjantai

 Pyörähdin paikalle sen verran myöhässä että en avajaisiin ehtinyt, ei sillä että olisin tiennyt missä pääsali edes sijaitsi. Pyörin hyvin eksyneenä ja hämilläni ensimmäiset tunnit, olisin toivonut että taidekuja ja myyntipöydät olisivat olleet jo auki. Metsähallissa oli hyvin pimeää, eikä valaistus tainnut muuttua koko päivän aikana, joten tunnelmakin pysyi hämyisenä. Törmäsin onneksi ensin bjd-piireistä yhteen tuttuun ja lopulta löysin oman joukkoni. Tai siis, joukon josta tuli oma joukkoni luultuani tulevani viettämään lähes koko conin yksin. Nyt kammottaa ajatuskin. Kiitos Fukka ja muut seurasta! Note to self: Ei yksin coneilemaan.

Pääsin heti conitohinoihin täysillä mukaan, kun menimme seuraamaan Rorunen NCC-esityksen harjoituksia. Pieni Grandia-fani oli ihan innoissaan, vaikkakin tajusin vasta lauantaina mistä sarjasta oli kyse.

Lähdin suht aikaisin jo hotellille ja ehdin vielä kauppaankin ostamaan eväät. Onnistuin saamaan viime hetkellä 1/4 Omenahotelli-huoneesta ja  odottelinkin sitten muutaman tunnin huonekavereita samalla kun ompelin toisen korvan peruukkiin uudelleen ja sekoitin huoneen television. Oli hiljaista :( Ensi kerralla läppäri tai jotain muuta viihdykettä mukaan, jos olen omillani majoituksessa. Sähläsin myös proppini kanssa, kun ennen junalle kiirehtimistä ostamani tekstiililiima ei toiminutkaan. Nts: Satsaa Gütermanniin, se oli hyvää tavaraa.

Olin jo ehtinyt melkein nukkumaan kun huonekaverit saapuivat. Esiteltiin itsemme ja kyseltiin conifiiliksiä.

Lauantai

Herätys sopivan aikaisin, mutta ei liian. Cossia päälle, viime hetken panikoinnit että se on ihan huono ja kehtaako sitä päällensä edes laittaa. Huonekaveri kuitenkin helpotti ahdinkoa kehuilla(kiitos!) ja jopa oli pelannut XIV:tä. Jee, edes yksi joka tunnisti hahmon! Heitä ei hirveästi taida olla.

Coniin saavuttua oli taas hyvin pelokkaat ja sekavat fiilikset, että syödäänkö täällä elävältä jos näyttää epävarmalta. Viimeistään siinä vaiheessa kun seurani saapuu itse kukin upeissa cosseissansa, mietin että olenko oikeassa paikassa.  Hämmennyin kuitenkin sen verran kehuista kengistäni, että ajatus muuttui suuntaan "ehkä nää ihmiset ei olekaan pelottavia". Ne kengät muuten oli se osa cossistani jota vihasin eniten. Ainakin vuorotellen peruukin ja hihojen väärän muodon kanssa.

Nyt kun kovasti yritän muistella tapahtumia, niin suurin osa taisi mennä ohi. Hengailtiin vähän siellä sun täällä, ihmisiä hävisi ja liittyi seuraan, kuvia pyydeltiin, eväitä napsittiin... Ensin ryhmästämme kävi cosplayninja pyytämässä yhden mukaan Hall Cosplay-kilpailuun ja sitten toisen, minut. Kuvitelkaa mitä päässäni liikkui, kun minun ihkaensimmäinen cosplay oli bongattu mukaan kilpailuun. Salainen toiveenihan se tottakai tietenkin oli, mutta eihän sellaista nyt oikeasti voisi tapahtua. Häkeltyneenä kuitenkin myönnyin tottakai. Seuraakin onneksi löytyi backstagelta kun poppoostamme oli yhteensä 4 henkilöä siellä pörräämässä enemmän tai vähemmän. Yksin olisin varmaan pyörtynyt, ainakin ilman niitä keksejä.

Suurin osa päivästä tuntuikin menneen sitten cosplay-kisojen merkeissä. Vänkärit takahuoneessa olivat mukavan ymmärtäväisiä ja kannustavia, tuomaroinnista en oikein muista mitään. Saatika sitten lavallaolosta. Hyvin, hyvin esiintymiskammoisena ihmisenä lasken lavallapyörähtämiseni mennen hyvin. En änkyttänyt(kai?) tai kaatunut. Kuvatodisteistä päätellen posetin kyllä hyvin tönkösti, mutta en ihme kyllä näyttänyt siltä että lava olisi viimeinen paikka, jossa haluaisin olla.

Mistä tää itsevarman näkönen ihminen on tullut...
Kuva © nyymix

Lavalta pääsin hipsimään vihdoin sinne katsomon puolelle ja seuraamaan loppuja Hall Cosplay -osallistujia. Väliaikashow:na oli AKB0048-esitys, josta olisin kyllä toivonut hieman tanssipainotteisempaa. Söpöjä tytyjä, ei siinä.

NCC-voittajat julkistettiin ensin, voittajasta en osaa sanoa juuta tai jaata kun en nähnyt kuin kaksi esitystä. Hall Cosplay -mitalit menivät ihan oikeisiin osoitteisiin, en odottanut sijoittuvani "tylsällä" ja hyvin nopeasti kasaan kursitulla puvullani. Jos olisin, sitten  ainakin olisin varmasti kompuroinut lavalle mennessäni.

Kisan jälkeen napsittiin kuvia hämyisessä käytävässä, pyöriteltiin proppia kuntoon ja suunniteltiin ruokaa. Conipäivä alkoi olemaan siinä.  Jalkoihin sattui ja väsytti, olisi voinut vain römähtää sängylle. 

Pienen Lahti-sightseeing'in jälkeen pääsinkin hotellille ja sain vielä lainaksi iltalukemista(よつばと! :D). Uni tuli nopsasti...

 Virallinen Hall Cosplay -kisakuva. Minulla on hieno aether device ja hyvin pörröinen peruukki..
Kuvaaja Emilia Lahtinen

Sunnuntai

Sunnuntaina ei tapahtunut mitään erikoisempaa. Omat vaatteet jee, villasukat oli mukava juttu. Seuranani oli tänään Free!-poppoo. Taidan itsekin tähdätä jonkunlaiseen ryhmään seuraavaan coniin... ja yksi on ehkä jo sovittukin. Saa nähdä mihin coniin se tulee, Cosvisioniin näin alustavasti.

Conin ensimmäinen luento tuli nähtyä, käteen ei kyllä jäänyt hirveästi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt mustavalkokuvina, lähinnä pelkkiä sarjasuosituksia. Olisin kovasti halunnut lauantaina NCC-kilpailijoiden hölinöitä mennä kuuntelemaan, mutta nälkä :(

Päättäjäisissäkään ei mitään ihmeellistä, eniten jäi mieleen Ruotsin ja Norjan conien mainostajat. Suuri yllätys lippujen etuostooikeudesta ei hirveästi hetkauttanut, olin kuitenkin suuntaamassa heti juna-asemalle. Jos en ehdi niitä netistä myöhemmin ostamaan ni sit ei mennä!

Haikea fiilis oli kun piti arkeen palata, toisaalta väsytti ja oli jo hirveä hinku alkaa etsiä uusia cossi-ideoita. Viikonloppu oli kuitenkin onnistunut näin ensimmäiseksi coniksi pitkään aikaan. Ensi conista voi sitten etsiä enempi uusia tuttuja ja ehkä kuunnella niitä ohjelmiakin.

Jee<3 Kiitokset vielä Desupoppoolle ja ihmisille, joiden kanssa conin vietin.

Cossista kirjoitan enemmän seuraavassa postauksessa.

-Kis